Ooga Booga -yökkäri

Siitä asti kun meidän perheessä on intouduttu kestovaipoista, olen intoutunut myös Ooga Booga -kuosista. Eli noin seitsemän vuotta, ja nyt siitä vihdoin on perheessä jotain muutakin kuin vaippoja. Nimittäin nuorimmaiselle yöhaalari, ja kaiken lisäksi vielä elämäni ensimmäinen yökkärihaalari, wau. Kolmannen ja viimeisen lapseni kohdalla täytyy kokeilla kaikki mitä on joskus aiempien kohdalla vain suunnitellut, sillä taitaa olla aika turha yrittää tuputtaa haalaria yökäyttöön sitten enää koululaiselle. Tai no mistäs näistä tietää vaikka käyttäisivätkin..

Yökkäri on kokoa 92cm ja kaava OB:n lehdestä nro 6/12. Yllätyin iloisesti miten mukavan kaponen malli tämä olikaan. Hihoissa ja punteissa on kasvuvaraa, selästä en ole ihan niin varma, varsinkaan jos on kestovaippa yöllä.

Vetskarina mikälienee jostain purettu piilovetoketju. Haaruksissa oli tässä mallissa kolmiokiila jonka ompelu vaati yhden purkukerran, mutta hyvin sekin sinne sitten istui.

Ihan lemppari, yökylään tämän kanssa pitäisi lähteä jotta se piristäisi muitakin!

 

Kesää odotellessa - Vesiputouspääntie

Koska yleensä olen melko jälkijunassa mitä tulee kesävaatteiden valmistukseen ajattelin jo vähän edes jotain saada sitä silmällä pitäen aikaiseksi. Ohuehkosta trikoosta valmistui itselle hihaton paita vesiputouspääntiellä.

Ajattelin tehdä paidasta roikkuvan joka puolelta ja lisäsin sivusaumaan kuminauhaa. Kaava on oma. Kangasta olin tilannut metrin, ja käytin etu- ja takakappaleeseen koko pituuden. Hihansuissa on resorihuolittelut. Käänsin peitetikillä etukappaleen pääntien, ja se täytyy ehdottomasti jättää ensi kerralla tekemättä. Kaulus putosi paljon kauniimmin ennen sitä kääntämistä.

Tämän tehtyäni törmäsin ohjeeseen jota täytyy vielä myöhemmin kokeilla, siinä pääntie putoaakin paljon reilummin. Se on täällä.

Reunasta jäi vielä jonkin verran kangasta josta tuli tyttärelle hihaton kesäpaita.

Paidan leikkasin samalla kaavalla kuin tämän, mutta tulos jokseenkin erilainen. Hihojen sijaan tuli vain pienet röyhelöt.

Itse tykkään näistä röyhelöistä kovin, mutta meidän neljävuotias muotikriitikko ei ole ihan samaa mieltä.. Mitään ei enää uskalla ommella kysymättä ensin mielipidettä, eikä siitäkään sitten voi olla ihan varma.

Haastettuna

Chilinka laittoi minulle haasteen.
Haasteen ohjeet: Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään sekä vastata haastajan 11 kysymykseen ja keksiä sen jälkeen 11 uutta kysymystä seuraaville haasteen saajille. Vastailun jälkeen tulee valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa, haastaa heidät ja mainita haasteessa.



Tässä minulle esitetyt kysymykset.
1. Kuinka paljon aikaa vietätä tietokoneella päivittäin?
     Vaihtelee paljonkin. Mokoma vehje, välillä ei huomaakaan kuinka siinä on aika vierähtänyt.
2. Syötkö mielestäsi terveellisesti?
    Kyllä syön. Helmikuussa herkkulakko päällä =D
3. Miksi bloggaat?
    Hyvä kysymys, varsinkin kun tuntuu ettei aika ja jaksaminen aina sitten edes siihen kunnolla riitä. Samanhenkiset ihmiset ja ajatusten jako ehkä ne ensimmäiset syyt.
4. Millainen sisustaja olet?
    Erittäin surkea. Koska kaikki pitäisi aina tehdä itse eikä aika riitä niin sehän tarkoittaa pääasiassa sitä ettei ole mitään sisustusta. Puuskittain innostun siitäkin.
5. Millainen on viimeksi ottamasi valokuva?
     Nuorimmaisesta taisi tulla viimeksi näpsästyä.
6. Lempielokuvasi?
    Vanhat Tähtien Sodat. Hmm ja itkufiilikseen toimii aina ikivanha (kuten siis ilmeisesti minäkin) Saksikäsi Edward. En muista mitä olisin viimeksi elokuvissa käynyt katsomassa, eikä meillä oikein vuokratakaan kuin lastenelokuvia.
7. Kissa vai Koira?
    Koira
8. Kuka muumihahmo olisit?
    Myy.
9. Mitä juot ruuan kanssa?
    Maitoa
10. Mitä tv sarjoja seuraat?
    Lemppari on Poliisit.
11. Mitä mieltä olet tälläisistä haasteista?
    En ole sitä tyyppiä joka jatkaa mitään ketjuviestejä, ja minun osaltani tämä haaste jää tähän enkä nimeä sitä enää eteenpäin. 

Kiitos kuitenkin Chilinka haasteesta!

Superisi ja muuta vaatetinta

Ollaanko me menossa naamiaisiin? kysyy hän jota pyydetään uutta paidantekelettä sovittamaan.

Just.. Eipä ehkä kannata ihmetellä miksei tässä blogissa kovin usein esitellä isännälle tehtyjä vaatteita ;)

Kokeilussa oli suhteellisen tuoreen Suuren Käsityölehden raglanhihainen miesten t-paita, sitä kun olen etsiskellyt jo jonkin aikaa. Piirsin kaavan kylässä ja siksipä kyseisen lehden numeroa en tähän osaa kertoa. Malli oli leveydeltään ja pituudeltaan juuri sopiva. Raglansaumat sai piristyksekseen vähän punaista trikookaitaletta. Nyt saa meidän arjen sankari vähän julkisempaakin tunnustusta =)

Itselleni tein jostain Eurokankaan palalaarista löytyneestä trikoosta Jokapojan kaavakirjan raglan paidan ohjeella viistohelmaisen paidan.

Hihat 3/4 pituiset kun ei kangas enempään riittänyt. Kangas ei ole niin miellyttävä että sitä viitsisi yksistään pitää, mutta menee jonkun toisen paidan päällä. nyt kun olen muokannut kaavaa etuosan raglansaumoista ja kaventanut sivuista niin tämä on niin loistava kaava ja muokkautuu moneen malliin.

(Todella luonnollisia kuvia, juuri näin seison aina paikallani ollessa..)

Poika olet tähti

En ole aiemmin tähtikankaista juuri perustanut, mutta tämä ihanainen Maxitähti sai minutkin vallan innostumaan. Siitä tuli esikoiselle paita koossa 122cm. Tarkoitus oli tehdä hihat ja tähti samalla ruskealla, mutta kun kangas ei siihen riittänyt niin hihoihin piti keksiä toinen vaihtoehto. Ja kyllä siitä tulikin päivän piristysruiske.

Kaava on Ottobren numerosta 6/12, joustofroteehousut on samaisen lehden High Jump sivutaskuilla koossa 122cm.

Paidan tähtikuvion idea tuli heti kun sain kankaan käsiini. Toteutin sen alikeompeluna, eli leikkasin Maxitähteen reiän ja alle ompelin palan ruskeaa kangasta. Ruskeaan kankaaseen silitin tukikankaan, tähtikankaaseen en laittanut mitään sillä halusin että reunat pesujen myötä rullaantuu hieman. Ja niinhän siinä tapahtui, vaikka ommellessa saikin aika rauhassa huristella. (Edellisistä kahdesta kuvasta poiketen tämä viimeinen onotettu keinovalossa - ja sen kyllä huomaa..)

 

Sen verran tähän maxitähteen ihastuin että tilasin sitä sitten vielä vihreänäkin.

Voihan virkattu villasukka

Jo pidempään olen halunnut kokeilla sukan virkkaamista, ja vihdoin pääsi tuumasta toimeen. Lankana näissä on kaapista löytynyt Gjestalin Maija ja koukku kokoa 3.

Virkkausta on niin helppo kuljetella mukanaan turuilla ja toreilla lasten kanssa liikkuessa ja sikäli tämä työ oli tosi mukava. Ja sukat on hurjan mukavat jalassa, mutta kärjen pyöreä ulkomuoto ei innosta ei sitten yhtään.. Että ihan vähään aikaan en tee uudestaan sukkia virkkaamalla, toisaalta joku liukuvärjätty lanka vois antaa tälle mallille ihan eri potkun.

Resori on tehty virkkaamalla ystäväni Anskun ohjeistuksella.

Settejä pienelle miehenalulle

 

Ihanaa alkanutta vuotta! Onneton blogini ei paljon itsekseen tunnu päivittyvän kun omat intressit ei ole siihen riittäneet yli kuukauteen. Vaan josko uusi vuosi toisi mukanaan hivenen tähän aiheeseen piristystä, koska ainakaan kovin paljon heikommin ei voisi tästä suoriutua.

Joudun aloittamaan vuoden vielä pukinkonttiompeluksilla, nämä kaikki menivät 86cm:lle kummipojalle. Ja miten kätevää onkaan kun omasta perheestä löytyy jotakuinkin saman kokoinen käyttäjä niin kaikki kaavatkin oli jo aiemmin kokeiltuja.

 

Punaisen trikoon ja punaisen collegen sävyt eivät olleet yhtä yksi yhteen, mutta en antanut sen tässä häiritä. Ihana robottikangas ei riittänyt kuin hihoihin ja housujen taskuihin, jonka lisäksi yksi kokonainen robotti löytyi vielä etukappaletta koristamaan. Sen kaveriksi tuli vielä pätkä vihreää nauhaa ja keltaista edestakaisin tikattua suoraa ommelta. Siitä ei valitettavasti ole lähikuvaa, toivottavasti ylemmästä saa sen verran selvää. Robottikangas on aiemmin seikkaillut täällä. Sieltä löytyy myös sama nappilista paita sekä pöksyt.

Toinen samaan pakettiin kääritty setti olikin ruskeasävyinen.

Molempien settien kuviotrikoot ovat omien lasten käytössä kuuluneet ihan ehdottomiin suosikkeihini, siksi niitä piti laittaa vielä toiseenkin kotiin. Omien poikien junailuvaatteet löytyy täältä. Housut on samalla kaavalla kuin robottikuvioisetkin, vyötäröllä on molemmissa pelkästään kireä resori. Bodyn kaava on OB: lehdestä 6/12, raglanhihainen malli johon tykästyin kovin. (Kuten jotakuinkin jokaiseen raglan-kaavaan..)

Onko vähän onnetonta tehdä lahjaksi kankaista jotka ei riitä koko vaatteeseen? Minusta ei, jos kangas on todettu huippuihanaksi päällä eikä tunnu kärsivän mistään pesuistakaan. Mutta eipä tähänkään riittänyt junailua selkäkappaleeksi asti, yksivärisellä piti mennä.

Trikoinen kauluspaita

 Hivenen kyllästyttää tehdä niitä jokseenkin samanoloisia trikoopaitoja koko ajan, ja OB:n numerosta 6/12 löytyikin kiva ohje trikoiseen kauluspaitaan. Ja olipa mukavaa vaihtelua kun piti välillä vähän ajatellakin ;)

Tämä robottipaita on koossa 86cm. Kauluksen kohdalla kiinnityksen jälkeen tarkoitus oli vielä laittaa vinonauhaa pääntien sisäpuolelle. En keksinyt sille muuta virkaa kuin esteettiset syyt, sillä sen kanssa kauluksen saumanvarat olisi saanut piiloon. Sauma oli jo valmiiksi melko paksu ja ajattelin sen jo painavan niskaan ja siksi jätinkin vinokantin pois. Eipä se sauma sieltä mihinkään näy kun paita on päällä.

Hihoista tuli melkoisen pitkät, ja jos tällä kaavalla vielä tekee niin täytynee vähän sitä pituutta tarkistella. Eikä ehkä olisi kovinkaan huono idea ottaa lapsista mittoja paperille, jos vaikka käyttäjä on nukkumassa ompeluaikaan..

Mukava paita varmasti päällä, eikä vaadi edes kovin kummoisia juhlia että sen voi vetästä päälle. Ja ne kam-nepit.. laiska ompelija kiittää niiden keksijää!

Pienen neidin tunika

 

Kerrankin kangas joka tulee käytettyä yhtä soittoa lähes kokonaan muutamaa tilkkua lukuunottamatta. Aiemmin tästä kankaasta tehtyä tuotosta on esitelty täällä.

Tällä kertaa syntyi tytön 80cm:n tunika OB:n 4/12 ohjeella. Hihat pidensin lyhyistä täysimittaisiksi. Pituus ei ihan kuviollisesta riittänyt ja alaosaan tulikin vielä kapea kaitale yksivärisestä. Ohjeessa oli kumilankarypytyksen kohdalla rusetti, mutta tästä tekeleestä se jäi pois. Sen sijaan kokeilin liimamuovin avulla tehdä yksivärisestä trikoosta kaksinkertaista sydänkoristetta. Kahden trikoopalan sisällä on liimamuovi silitettynä kiinni ja siitä on stanssattu sydän. Reunat ompelin suoralla ja kiinnitin sydämen ainoastaan napin avulla, ihan vain jos se toistuvissa pesuissa kärsii jotenkin niin näin sen saa helposti irti. Yhden pesun se kesti ainakin moitteettomasti.

Tunikalle tuli kaveriksi 80cm:n Ottobren High Jump -kaavalle tehdyt perus velourpökät.

Robo team

 

Alunperin nuorimmaista varten hankittu ihana robottikangas osoittautuikin varsin ihanasti sopivaksi myös tytölle ja niinpä siitä saikin molemmat jotain.

 

Pojan setti on kokoa 86cm. Housujen kaava on se kohta jo joka koossa piirretty OB:n High Jump, joskin kireämmillä vyötärön ja jalansuun resoreilla. Niissä materiaalina jemmasta löytynyt juuri sopivan kokoinen pala keltaista collegea. Nappilistapusero on samaisen lehden numerosta 1/12.

Tytön valenappilistallinen 104 cm:n paita on OB:n numerosta 1/11. Puseron rypytykset jäi nappilistan kohdalta jokseenkin laimeiksi, luulen että siinä oli tekijällä joku mittasuhdehäiriö. Muutoinkin aukeavasta nappilistasta tuli huomattavasti kauniimpi, liekö syynä sitten osittain myös se, että niitä on tullut jo muutamat toteutettua aiemmin. (Täällä ja täällä)