Lappuhaalarit

Vietin helmikuussa kankaatonta kuukautta sen toivossa että varastot jokseenkin edes vähenisi. Ei ehkä ihan toteutunut halutulla tavalla.. Kävin siinä samalla vähän muitakin varastoja läpi ja törmäsin silityskuvaan jonka olen joskus esikoiselle ostanut. Tuumasin että ehkä senkin aika on pikku hiljaa kuuden vuoden jälkeen koittanut, kaivelin kaveriksi collegea ja surautin nuorimmaiselle pöksyt.

Kaava näihin lappuhaalareihin on OB:n numerosta 1/11 ja koko 92cm. Henkseleihin iskin kam-nepit jotta vältyin napinläpien ompelulta. Malli oli ihanan napakka, vyötärön resorista jätin kuminauhan pois ja tein siitä hivenen kireämmän ja hyvin istuu.
Takaosa näytti turhan tummalta ja lisäsin sinne vielä pienet taskut. Etutaskut onkin täysin vale malliset.

Tulipahan pitkästä aikaa käyttöä myös ompelukoneelle, jostain syystä collegen ompelu saumurilla tuntui sen verran vieraalta etten käyttänyt sitä ollenkaan.

Julia laittoi minulle eteenpäin haasteen jonka säännöt on seuraavat

Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa. 

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen. 

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 

4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, jolla on alle 200 lukijaa. 

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 

 

6. Ei takaisin haastamista.

 

 Julian esittämät kysymykset oli seuraavanlaiset vastauksineen

 

 
1. Miksi ompelet?

   Pidän siitä että luon käsilläni jotain, ja pidän myös siitä kun päivän mittaan katselen läheisteni päällä niitä tuotoksia. On myös kiva oppia ehkä välillä jotain uuttakin ja haastaa itsensä johonkin asiaan.

2. Milloin ompelet?

   Pari minuuttia siellä, toiset pari täällä. Olen luopunut yöllisestä ompelusta sen aiheuttaman purkamistarpeen takia ;)

3. Mistä mieluiten hankit kankaasi?

  Netistä, joskaan ei ole mitään lempiputiikkia.

4. Mikä kuosi on tällä hetkellä suosikkisi?

  Ei taida olla vain yhtä yli muiden, omasta retrokukasta tykkään kyllä paljon.

5. Ompeletko mieluummin itselle vai lapsillesi?

   Tarpeellisuuden takia ompelen enemmän lapsille kuin itselleni, en ehkä kuitenkaan koska haluan. Ne vaan kasvaa nopeampaa tahtia kuin minä..

6. Koska olet ommellut viimeksi jostain muusta kuin joustavasta kankaasta?

  Säilytystilan verhot ja nyt nämä pöksyt, eipä olekaan muuta ollut pitkään aikaan.

7. Pidätkö vetoketjujen ompelusta?

  Voiko joku oikeasti pitää vetoketjun ompelusta?? En sitä mitenkään kammoksukaan, mutta en voi sanoa siitä mitenkään erikseen pitävänikään.

8. Kuka inspiroi sinua?

  Tekeleiden käyttäjät.

9. Miksi bloggailet?

 Koska minulla ei ole kovinkaan montaa ompelevaa ystävää, saan tätä kautta vertaistukea.

10. Missä haluaisit kehittyä bloggailun saralla?

  Yleensäkin siinä että tulisi blogattua. Ja että jaksaisi kiinnostua blogin ulkoasun hiomisessa.

11. Mistä omassa blogissasi olet ylpeä? 

   Siellä esitellyistä tuotoksista.

Koska olen jotakuinkin maailman tylsin bloggaaja en jaa tätä (kään) haastetta eteenpäin, suuri kiitos kuitenkin Julialta blogini huomioinnista.

Ja se tekstin alussa mainittu varastojen vähentäminen? No ei kovin hyvin toteutunut. Vois ehkä ennemmin viettää kankaattoman puoli vuotta..

Pohjolan pikku sulttaani - pojan haaremihousut

En ole koskaan ollut lököttävien housujen ystävä, mutta yhdet piti kuitenkin kokeilla kun katselin Me&I kutsuilla tangoissa roikkuvia haaremihousuja.

Kaava näihin 92cm:n housuihin löytyi OB:n lehdestä 1/2011. Lehdessä ne oli tehty velourista, mutta nämä tuli kesää silmällä pitäen trikoosta. Ja jotta en hukkaisi lastani kesänurmelle laitoin oranssit resorit.

 

Kuvissa näkyvän trikoisen kauluspaidan löydät täältä.

 Saattaisin sanoa että tässäpä oli kunnon housuohje For Dummies, sillä niin yksinkertainen se oli. Mutten viitsi jottei kukaan loukkaannu sillä se ei ole kuitenkaan tarkoitus. Erittäin yksinkertainen ohje kuitenkin.

Aurinkoista pääsiäistä jokaiseen Suomen kolkkaan =)

Settejä pienelle miehenalulle

 

Ihanaa alkanutta vuotta! Onneton blogini ei paljon itsekseen tunnu päivittyvän kun omat intressit ei ole siihen riittäneet yli kuukauteen. Vaan josko uusi vuosi toisi mukanaan hivenen tähän aiheeseen piristystä, koska ainakaan kovin paljon heikommin ei voisi tästä suoriutua.

Joudun aloittamaan vuoden vielä pukinkonttiompeluksilla, nämä kaikki menivät 86cm:lle kummipojalle. Ja miten kätevää onkaan kun omasta perheestä löytyy jotakuinkin saman kokoinen käyttäjä niin kaikki kaavatkin oli jo aiemmin kokeiltuja.

 

Punaisen trikoon ja punaisen collegen sävyt eivät olleet yhtä yksi yhteen, mutta en antanut sen tässä häiritä. Ihana robottikangas ei riittänyt kuin hihoihin ja housujen taskuihin, jonka lisäksi yksi kokonainen robotti löytyi vielä etukappaletta koristamaan. Sen kaveriksi tuli vielä pätkä vihreää nauhaa ja keltaista edestakaisin tikattua suoraa ommelta. Siitä ei valitettavasti ole lähikuvaa, toivottavasti ylemmästä saa sen verran selvää. Robottikangas on aiemmin seikkaillut täällä. Sieltä löytyy myös sama nappilista paita sekä pöksyt.

Toinen samaan pakettiin kääritty setti olikin ruskeasävyinen.

Molempien settien kuviotrikoot ovat omien lasten käytössä kuuluneet ihan ehdottomiin suosikkeihini, siksi niitä piti laittaa vielä toiseenkin kotiin. Omien poikien junailuvaatteet löytyy täältä. Housut on samalla kaavalla kuin robottikuvioisetkin, vyötäröllä on molemmissa pelkästään kireä resori. Bodyn kaava on OB: lehdestä 6/12, raglanhihainen malli johon tykästyin kovin. (Kuten jotakuinkin jokaiseen raglan-kaavaan..)

Onko vähän onnetonta tehdä lahjaksi kankaista jotka ei riitä koko vaatteeseen? Minusta ei, jos kangas on todettu huippuihanaksi päällä eikä tunnu kärsivän mistään pesuistakaan. Mutta eipä tähänkään riittänyt junailua selkäkappaleeksi asti, yksivärisellä piti mennä.

Pienen neidin tunika

 

Kerrankin kangas joka tulee käytettyä yhtä soittoa lähes kokonaan muutamaa tilkkua lukuunottamatta. Aiemmin tästä kankaasta tehtyä tuotosta on esitelty täällä.

Tällä kertaa syntyi tytön 80cm:n tunika OB:n 4/12 ohjeella. Hihat pidensin lyhyistä täysimittaisiksi. Pituus ei ihan kuviollisesta riittänyt ja alaosaan tulikin vielä kapea kaitale yksivärisestä. Ohjeessa oli kumilankarypytyksen kohdalla rusetti, mutta tästä tekeleestä se jäi pois. Sen sijaan kokeilin liimamuovin avulla tehdä yksivärisestä trikoosta kaksinkertaista sydänkoristetta. Kahden trikoopalan sisällä on liimamuovi silitettynä kiinni ja siitä on stanssattu sydän. Reunat ompelin suoralla ja kiinnitin sydämen ainoastaan napin avulla, ihan vain jos se toistuvissa pesuissa kärsii jotenkin niin näin sen saa helposti irti. Yhden pesun se kesti ainakin moitteettomasti.

Tunikalle tuli kaveriksi 80cm:n Ottobren High Jump -kaavalle tehdyt perus velourpökät.

Robo team

 

Alunperin nuorimmaista varten hankittu ihana robottikangas osoittautuikin varsin ihanasti sopivaksi myös tytölle ja niinpä siitä saikin molemmat jotain.

 

Pojan setti on kokoa 86cm. Housujen kaava on se kohta jo joka koossa piirretty OB:n High Jump, joskin kireämmillä vyötärön ja jalansuun resoreilla. Niissä materiaalina jemmasta löytynyt juuri sopivan kokoinen pala keltaista collegea. Nappilistapusero on samaisen lehden numerosta 1/12.

Tytön valenappilistallinen 104 cm:n paita on OB:n numerosta 1/11. Puseron rypytykset jäi nappilistan kohdalta jokseenkin laimeiksi, luulen että siinä oli tekijällä joku mittasuhdehäiriö. Muutoinkin aukeavasta nappilistasta tuli huomattavasti kauniimpi, liekö syynä sitten osittain myös se, että niitä on tullut jo muutamat toteutettua aiemmin. (Täällä ja täällä)

Hippobody ja ihan ufot pöksyt

(Että on vikkeläsormista porukkaa kun joku ehti sinne jo käpälänsä laittamaan..)
Eurokankaan palalaarista löytyi avaruusteemainen college, siitä parit pöksyt. Toiset 80cm jäi omaan kotiin, kokoa isommat meni lahjapakettiin.

Samaan pakettiin päätyi hippo jerseystä nappilistabody koossa 80cm.

Ja vielä kun laittaa yhdet perus velourpöksyt niin johan siinä alkaa olla paketti lähes valmiina!

Pienen miehen sammarit

Ei meinaa kuvaaja enää pysyä vauhdissa kun tätä pienintä yrittää tähdätä. Jalassa herralla kuitenkin vaaleansiniset sammarit kokoa 80cm.

Ainoa aika ommella on lasten nukkumaanmentyä (tuntuu olevan jokseenkin yleistä lapsiperheissä..) mutta oma ompelupaikkani sijaitsee niin nukkumapaikan läheisyydessä etten oikein siellä viitsi suristella. Nämä onkin nyt tehty poikkeuksellisesti kokonaan ompelukoneella, sillä rahtasin sen muualle että sai välillä jotain aikaiseksikin.

Kangas oli vähäsen joustavaa, ja takataskut sekä polven kohdat leikkasin poikittaiseen langasuuntaan.

Vanhoista farkuista uudet farkut

Ihan jotakin muuta piti olla tekemässä, mutta inspiroiduin ja ryhdyin saksimaan aikuisten risoja farkkuja uuteen käyttöön.

Niistä tuli 122cm:n farkut, joiden taskujen ja mallin idean kähvelsin suoraan Mikulta. Jostain syystä en ole koskaan tullut tehneeksi farkkuja lahjeresoreilla, mutta tämä kangas oli niin mukavan pehmoseksi kulutettu että näistä tuli tosi mukavat jalassa (oletan, en ole niihin yrittänyt mahduttautua..).

Alkuperäisissä oli polvessa reikä, pääasiassa siksi etukappaleet on useammasta osasta. Joskin punaisilla tikkauksilla saa vähän lisää väriäkin.

Taakse tuli kummallinen siksakkikuvio kun kappaleet leikkasi takataskujen kohdalta. Toisen takataskun ompelin uuteen paikkaan hivenen pienennettynä.

Pääkallo bermudat

Koon 40 mustista farkuista tehdyt bermudat koossa 116 cm pääsikin jo käyttöön osana merirosvoasua kun kerhossa juhlittiin naamiaisia.

Pääkallo tuli valitettavasti aika lailla polven kohdalle, saa nähdä pysyykö se ehjänä käytön tiimellyksessä. Ehkä sitä ensi kerralla muistaa ajatella tätäkin seikkaa jo etukäteen..

Tämä hassu kallo on kulkenut meidän perheen vaatteissa jo useamman kerran  viime vuosien varrella, niin vaatteissa kuin synttärikorteissakin. Ehkä sitä on sitten vaan laiskemmanlainen piirtäjä kun on vaan niin helppo sortua valmiiseen sabluunaan..

Kaverille kanssa

Ystävä halusi jotakin kevät uutta, ja malliksi valikoitui avara-kauluksinen tunika ja siihen legginsit. Ja koska perheessä on myös tytär, niin täytyihän siihen saada samikset aikaiseksi =)

Tytön tunika on 110cm, aikuisen setti 36/S. Tunikan malli on itselleni kyhätty kaava jota tähän pienensin, legginsien ja tytön paidan kaavat OB.

Yläosan kietaisu on kaksiosainen avomalli ja siinä on pienet muotolaskokset.

Perheeseen lähti myös pojan kesähousut kokoa 98cm.

Niissä on yhdistelmänä kahta kierrätyspuuvillaa, joista toisesta leikkasin käärmeen punttiin kiemurtelemaan.

Sateenkaaren tuolla puolen..

Kulta-aarteesta en tiedä, mutta tämän sateenkaaren päästä löytyi sateenkaaren värit napanneet pöksyt. (Siis kyllähän sateenkaaressa on pinkkiä ja limen vihreää, eikö?)

 

Nämä sateenkaaripöksyt on tehty Eurokankaan tilkkupuuvilloiksi luokitellusta kankaasta. Hyvin siitä tuli nämä 100 cm:n housut. Lahkeeseen tuli kukka-aplikaatio, muuten ovat varsin yksinkertaiset ilman taskujakin.

Minä ajattelin ne rauhallisiin leikkeihin, mutta neiti itse meinasi ne oivallisiksi jumppahousuiksi. Samapa tuo, pääasia että kelpaa, sillä se ei ole todellakaan mitenkään sanottu juttu.

Työmieshousut

Aina välillä eteen tulee sellaisia kaavoja joita huomaa muokkaavansa uudestaan ja uudestaan ja vaikka koko vaihtuu tulee taas piirrettyä sama kaava uudessa koossa. OB:n 1/2010 työmieshousut kuuluu tähän kategoriaan, tällä kertaa kokona 116 cm.

 Tällä kertaa housut on turkoosia ja kuviollista zig zag collegea. 

Etutaskut koki jonkin kummallisen valahduksen ja tuli tosi alas, mutta onneksi nämä pienet muotoseikat harvemmin haittaa käyttäjää.