perjantai 30. maaliskuuta 2012

Kotiäidin identiteettikriisi?

Tämän kotiäidin kriisi syntyy siitä ettei suostu hukkumaan pelkkään äitiyteen, ja siihen auttaa tietenkin väriterapia joka takaa sen ettei heti häviä ihmisvilinässä. Kriisi helpottuu siis tekemällä jotain uutta ylle.

 Koska raglanhihat on suuri heikkouteni tämä Jokapojan kaavakirja 2:sta napattu paitakaava on yksi eniten itselleni tekemiä. Kangas on Eurokankaan laarista, myyjä sitä leikellessään tuntui hivenen kummastelevan että joku siitä saattaisi itselleen paitaa tehdä. Ilmeisesti piti sitä jokseenkin räikeänä, mutta tämä on valmistumisestaan lähtien ollut joko päällä tai pyykissä, niin hyvin sillä saa oman mielen iloiseksi.

Tämän kaava OB 5/2010. (Pitkähihainen paita aito VeroModa..) Mekkopituinen malli muuntui tunikaksi ja sai kaula-aukkoon kuminauhaa. Huikean kaunis kangas, jonka alkuperää en valitettavasti muista sillä muutoin menisin valittamaan mokoman b-luokan trikoon surkeudesta.

Pari hassua käyttökertaa ja mokoma surkea kangas on nypyillä! Meidän perheessä ei omisteta nyppyleikkuria, oliskohan aika hankkia jos siitä saisi tähän ongelmaan jotain apua??

2 kommenttia:

  1. Ei tuo ylempi paita ole kyllä yhtään räikeä. Hyvän näköinen siitä tuli :) Ihana kangas tuossa alemmassa tunikassa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Sääli vaan tosiaan että se herkkukangas oli laadultaan niin kovin huono.

    VastaaPoista