Ihanaa alkanutta vuotta! Onneton blogini ei paljon itsekseen tunnu päivittyvän kun omat intressit ei ole siihen riittäneet yli kuukauteen. Vaan josko uusi vuosi toisi mukanaan hivenen tähän aiheeseen piristystä, koska ainakaan kovin paljon heikommin ei voisi tästä suoriutua.
Joudun aloittamaan vuoden vielä pukinkonttiompeluksilla, nämä kaikki menivät 86cm:lle kummipojalle. Ja miten kätevää onkaan kun omasta perheestä löytyy jotakuinkin saman kokoinen käyttäjä niin kaikki kaavatkin oli jo aiemmin kokeiltuja.
Punaisen trikoon ja punaisen collegen sävyt eivät olleet yhtä yksi yhteen, mutta en antanut sen tässä häiritä. Ihana robottikangas ei riittänyt kuin hihoihin ja housujen taskuihin, jonka lisäksi yksi kokonainen robotti löytyi vielä etukappaletta koristamaan. Sen kaveriksi tuli vielä pätkä vihreää nauhaa ja keltaista edestakaisin tikattua suoraa ommelta. Siitä ei valitettavasti ole lähikuvaa, toivottavasti ylemmästä saa sen verran selvää. Robottikangas on aiemmin seikkaillut
täällä. Sieltä löytyy myös sama nappilista paita sekä pöksyt.
Toinen samaan pakettiin kääritty setti olikin ruskeasävyinen.
Molempien settien kuviotrikoot ovat omien lasten käytössä kuuluneet ihan ehdottomiin suosikkeihini, siksi niitä piti laittaa vielä toiseenkin kotiin. Omien poikien junailuvaatteet löytyy
täältä. Housut on samalla kaavalla kuin robottikuvioisetkin, vyötäröllä on molemmissa pelkästään kireä resori. Bodyn kaava on OB: lehdestä 6/12, raglanhihainen malli johon tykästyin kovin. (Kuten jotakuinkin jokaiseen raglan-kaavaan..)
Onko vähän onnetonta tehdä lahjaksi kankaista jotka ei riitä koko vaatteeseen? Minusta ei, jos kangas on todettu huippuihanaksi päällä eikä tunnu kärsivän mistään pesuistakaan. Mutta eipä tähänkään riittänyt junailua selkäkappaleeksi asti, yksivärisellä piti mennä.